Rikoksen tekoon ei koskaan ole oikeutta. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, joka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksen tekijää kutsutaan lain mukaan vastaajaksi ja rikoksen uhria asianomistajaksi.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana. Tätä nuorempaan rikoksentekijä on kuitenkin velvollinen korvaamaan tekemänsä vahingot ja häneen voidaan kohdistaa lastensuojelutoimenpiteitä.
SEURAAMUKSET RIKOKSENTEKIJÄLLE
Rikoksesta epäillylle henkilölle voi käydä kahdella tavalla. Mikäli epäilty henkilö todetaan syyttömäksi, syyte hylätään. Jos vastaaja taas todetaan syylliseksi, hänelle määrätään rangaistus. Suomessa rangaistukset voivat olla joku seuraavista tai niiden yhdistelmä: Sakko, Ehdoton vankeusrangaistus, Ehdollinen vankeusrangaistus, Yhdyskuntapalvelu, Nuorisorangaistus, Ajokielto
Lähde: Oikeus.fi: Seuraamukset
NUORI RIKOKSENTEKIJÄ:
Nuorella rikoksentekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka rikoksen tehdessään on jo täyttänyt 15 mutta ei vielä 21 vuotta.
Alle 15-vuotias rikoksentekijä
Alle 15-vuotiaana rikoksen tehneen asiaa ei käsitellä oikeudessa eikä hänelle tuomita rangaistusta. Alle 15-vuotiaan ohjaamiseksi pois rikosten poluilta huolehtivat sosiaaliviranomaiset ja poliisi.
15–17-vuotias rikoksentekijä
Tuomittaessa rangaistusta 15–17-vuotiaana rikoksen tehneelle noudatetaan sääntöä, jonka mukaan rangaistuksen määrä on enintään 3/4 siitä, mitä täysi-ikäiselle tekijälle tuomittaisiin. Alle 18-vuotiasta ei yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hänet voidaan jättää myös rangaistukseen tuomitsematta, jos oikeus katsoo, että hän ottaa opikseen ilman rangaistustakin.
Nuorisorangaistus
Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita 4–12 kuukauden pituinen nuorisorangaistus. Sen tarkoituksena on erityisesti uusien rikosten ehkäisy ja rikoksen tekijän sosiaalisen selviytymisen edistäminen.
Nuorisorangaistusta ei suoriteta rangaistuslaitoksessa mutta tuomittu on koko rangaistuksen ajan valvonnassa. Nuorisorangaistukseen kuuluu valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Nuorisorangaistus sisältää lisäksi valvottua palkatonta työntekoa ja työelämään perehtymistä. Myös päihteiden käyttöä valvotaan. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta huolehtii Kriminaalihuoltolaitos.
Jos tuomittu nuori rikkoo nuorisorangaistuksen suorittamisesta hänelle annettuja määräyksiä tai tekee uusia rikoksia, hänet voidaan tuomita sen sijasta muuhun rangaistukseen, esimerkiksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Nuoren henkilön vahingonkorvausvelvollisuus
Vahingonkorvausvelvollisuus ei riipu siitä, onko rikoksentekijä tuomittu rangaistukseen. Tekijä joutuu korvaamaan rikoksella aiheuttamansa vahingon. Tämä koskee myös alle 15-vuotiaita. Vahingonkorvausvelvollisuutta voidaan kuitenkin sovitella, jos olosuhteet ovat sellaiset, että täyden korvauksen määrääminen alaikäisen lapsen maksettavaksi olisi kohtuutonta.
Rikoslaissa määritellyt teot ovat alle 15-vuotiaidenkin tekeminä rikoksia, vaikka alle 15-vuotiasta tekijää ei tuomita teosta rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Alle 15-vuotiaaseen rikoksentekijään voidaan kuitenkin kohdistaa lastensuojelullisia toimenpiteitä. Vakavissa tapauksissa jokaisen velvollisuus on saattaa asia poliisin tutkittavaksi riippumatta tekijän iästä.
RIKOSREKISTERI:
Rikosrekisteri on valtakunnallinen keskusrekisteri, johon merkitään lähinnä vapausrangaistukseen tuomittujen tietoja. Vapausrangaistuksella tarkoitetaan lähinnä ehdollista sekä ehdotonta vankeutta, yhteiskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta. Tietoja kerätään ja talletetaan ja niitä luovutetaan esimerkiksi sellaisissa tapauksissa kuten annettaessa henkilölle rangaistusta tehdystä rikoksesta tai varmistaessa henkilön sopivuus ja luotettavuus. Esimerkiksi tiettyihin työpaikkoihin vaaditaan rikosrekisteriote paikkaa vastaanottaessa.
Lisätietoja seuraavilta sivuilta: Oikeuslaitos Suomen rikoslaki